Takana on kiireinen viikko apurahahakemusten vääntelyn parissa. Hanke-josta-ei-vielä-juuri-puhuta on edennyt yhteistyöneuvotteluihin, oman yrityksen perustamisen suunnitteluun, rahahuoliin ja asuinpaikkakunnasta miettimiseen.
Näistä syistä raha nyppii:
1) Hain erästä harjoittelupaikkaa, joka tuntuu jäävän haaveeksi. Halusin työstä palkkaa, jopa 660 € kuukaudessa, jota ammattikorkeakoulut alan harjoittelijoille suosittelevat. Tämä tulee tietenkin opintotuen päälle, joten sillä eläisi jo ihan mukavasti, melkein köyhyysrajalla.
2) Suurin osa alan harjoittelupaikoista toimii samalla periaatteella.
3) Apurahahakemusten vääntäminen vei viikon. Tämän viikon aikana olisin voinut viedä projektia konkreettisesti eteenpäin lappujen täyttämisen sijaan.
4) Kela ilmoitti, että valitukseni kahden kuukauden opintotukien perimisestä hylätään. Maksan reilun tuhat euroa takaisin, luultavasti tämän kevään aikana.
5) Kaikki maksaa. Vaikka haluaisin järjestää voittoa tavoittelematta tapahtuman, tarvitsen siihen rahaa. Vaikka en haluaisi palkkaa, tarvitsisin rahaa maksaakseni vuokran, sähkön ja ruoan. Saadakseni jatkaa eloani, joudun etsimään minua ja yhteiskuntaa kehittämättömiä töitä, mikä tarkoittaa että yhteiskuntaa kehittävä hankkeeni pitää panna jäihin.
6) Hankkeemme tulee olla ennen pitkää "kannattavaa liiketoimintaa", jotta pystymme tekemään sitä jatkossakin. En halua siitä kannattavaa liiketoimintaa. Pystyn elämään 500 € kuukaudessa, joten kovin kannattavaa liiketoiminnan ei tarvitse olla. Paitsi kun kaikki maksaa. Jotta voin pitää toimintaa käynnissä, minun tulee maksaa rahaa erinäisille tahoille vuokrina, materiaalikuluina (tämän ymmärrän), paperinpyörittelykuluina, veroina, palkkoina, eläkkeinä.
7) Lama, joka tulee hautaamaan hankkeemme.
8) Porvarihallitus, joka laittaa maailman pyörimään rahan ympärillä, viis köyhistä, syrjäytyneistä ja vanhuksista, jotka tarvitsisivat huomiota, virikkeitä ja kulttuuria.
9) Kun rahaa ei ole, se haittaa elämää.
10) Kun rahaa on, se köyhdyttää mielen, kuihduttaa sielun.
Terveisin,
Kyllästynyt vassariämmä
PS. Tiedän ja tunnistan puutteet rahalogiikassani: haluan rahaa yhteiskunnalta, mutten halua maksaa sitä sille. En tarvitse kommentteja tästä epäkohdasta. Oikeasti minua vain ärsyttää se, ettei mitään voi tehdä vain hyvästä tahdosta ja innosta. Kiitos.
PPS. Jos minulla olisi rahaa, järjestäisin elokuvafestivaaleja, rahoittaisin hyviä elokuvia ja panostaisin kulttuurin ja koulutuksen viemiseen asutuskeskusten ulkopuolelle. Kesäteatteri ei minusta ole riittävä osoitus suomalaisen kulttuurin olemassaolosta.
PPPS. Täältä vielä mielenkiintoista luettavaa rahaan liittyen.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti